| الوصف: |
Tiivistelmä Kylmässä tai kuumassa ympäristössä ihanteellisesta poikkeava lämpötila, sen nopea muutos tai pitkittynyt pakkas- tai hellejakso saavat aikaan kehon fysiologisia vasteita, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen. Lämpötilojen poikkeavuuksille herkkiä väestöryhmiä ovat muun muassa kroonisesti sairaat, iäkkäät, lapset, ulkotyöntekijät tai heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat. Maailmanlaajuisesti ja Suomessa viileästä lämpötilasta aiheutuu enemmän terveyshaittoja kuin kuumasta. Ilmastonmuutos lisää lämpimän ja vähentää kylmän sään haittavaikutuksia Suomessa. Se edellyttää sopeutumista, johon liittyy pitkän ja lyhyen tähtäimen varautumista sekä sen laajaa sektorirajat ylittävää systemaattista toteuttamista. Eri toimijoiden tietoisuuden lisääminen ja ajantasaiset, herkät väestöryhmät huomioivat varoitusjärjestelmät ovat avaimia tehokkaampaan suojautumiseen ja haitallisten terveystapahtumien vähentämiseen ja ehkäisyyn. ; Abstract Either low or high environmental temperatures, their rapid change, or a cold and a heat spell cause physiological changes that directly or indirectly affect human performance and health. Populations susceptible to environmental temperature are those with chronic diseases, the elderly, children, outdoor workers or persons with low socioeconomic status. Globally, and in Finland, low temperature causes more adverse health effects than high temperatures. Climate change, however, increases the harmful health effects of heat and reduces those of cold. Climate change requires adaptation involving short- and long-term preparedness and broad multisector co-operation for its systematic implementation. Increasing awareness and real-time monitoring with warning systems are keys to successful protection and reducing or preventing adverse health effects. |