التفاصيل البيبلوغرافية
| العنوان: |
Verikomponenttien käyttö ensihoidossa |
| المؤلفون: |
Yliharju, Heidi |
| سنة النشر: |
2021 |
| المجموعة: |
Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences / Ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto) |
| مصطلحات موضوعية: |
fi=Ensihoito ja akuutti hoitotyö|sv=Första- och akutvård|en=Emergency and Acute Care, ensihoito, verituotteet, punasolut, verensiirto, ensihoitajat, traumat, Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen, ylempi AMK |
| الوصف: |
Massiivisen verenvuodon hoidossa on hyytymistä tukeva nestehoito tuonut verituotteet myös ensihoidon käyttöön. Potilaan kannalta verituotteiden käyttö ensihoidossa on erityisen hyödyllistä, kun kuljetusmatka sairaalaan ollessa yli 20 minuuttia. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu Päijät-Hämeen ensihoidossa vuosien 2016–2020 välillä suoritettuja kenttäverensiirtoja. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kenttäverensiirtoprosessin hiomiseksi, ja veriturvallisuuden parantamiseksi ensihoidossa sekä pohjustaa tulevaa kokoveritutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin retrospektiivisesti Päijät-Hämeen ensihoitopalvelun sähköisestä ensihoitorekisteristä, Päijät-Hämeen keskussairaan verikeskuksen tilastoimista kenttäverensiirtojen tippalehdistä sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän LifeCare -tietojärjestelmästä. Järjestelmistä tunnistettiin 65 kenttäverensiirron saanutta potilasta. Saadut tulokset analysoitiin ja raportoitiin tilastollisesti. Viiveet kenttäverensiirron aloituksessa ja sen vaikutukset potilaiden hemodynamiikkaan analysoitiin sekä raportoitiin mediaaneina ja kvartiiliväleinä. T-testiä käytettiin testaamaan tilastollista merkittävyyttä. Kenttäverensiirron saaneista 65 potilaasta nontraumaattisia potilaita oli 29 (45 %) ja traumaattisia potilaita 36 (55 %). Pääasiallisia syitä kenttäverensiirron taustalla olivat tylpät vammat (n=30, 46 %) ja maha-suolikanavan vuodot (n=20, 31 %). Mediaaniviive kenttäverensiirron aloituksesta sairaalaan saapumiseen oli 61 minuuttia (kvartiiliväli 42). Potilaiden hemodynaamiset parametrit kohentuivat merkittävästi kenttäverensiirron jälkeen (p<0.001). Tutkimusaikana ei raportoitu yhtään kenttäverensiirroista johtunutta haittatapahtumaa. Tutkimuksen perusteella ensihoidon suorittama kenttäverensiirto on harvinainen, mutta mahdollisesti potilaan hengenpelastava toimenpide. Harvinaisuudestaan huolimatta toimenpide pystytään suorittamaan potilasturvallisesti ensihoidon vaihtelevissa olosuhteissa sekä traumaattisten että nontraumaattisien potilaiden kohdalla. |
| نوع الوثيقة: |
master thesis |
| اللغة: |
Finnish |
| Relation: |
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä; http://www.theseus.fi/handle/10024/755454; URN:NBN:fi:amk-2022062219042 |
| الاتاحة: |
http://www.theseus.fi/handle/10024/755454 |
| Rights: |
CC BY-NC-ND 4.0 |
| رقم الانضمام: |
edsbas.43AAACD3 |
| قاعدة البيانات: |
BASE |