This dissertation contributes to the literature on chief executive officers’ (CEO) compensation schemes in publicly listed companies from a behavioural perspective. It revolves around personal attributes of both the remunerated executives and those designing their pay packages as determinants of the structure and level of managerial pay. Incorporating personal traits in empirical corporate governance research, though of high importance, is challenging due to limited data availability. With a unique dataset of electronically recorded corporate insiders’ personal characteristics, this dissertation contributes to the existing literature. The first essay documents a positive relation between CEOs’ past criminal behaviour and the riskiness of their current compensation arrangements. Particularly, the compensation of criminally convicted CEOs is more sensitive to firm performance, and their base salary significantly lower than that of their peers. These findings contribute to the still sparse empirical evidence for the theoretically established concept of optimal compensation contracts being designed with an individual’s risk preferences in mind. The second essay explores the relation between the board of directors’ cognitive and non-cognitive abilities and CEO compensation packages. It documents a strong positive association between the sensitivity of CEO pay to firm performance and a board’s average IQ. The effects of a board’s non-cognitive abilities on CEO pay vary along the firm performance distribution. Employing the setting of managerial compensation and a rich data set on male directors’ social, emotional and cognitive intelligence, the essay contributes to the literature on board composition and board performance. The third essay provides evidence that more motivated directors compensate CEOs more efficiently. Boards with a higher motivation to exert monitoring effort are linked to lower levels of CEO pay and better firm performance. Directors’ motivation is measured as that proportion of their personal wealth which is invested in the monitoring target. Directly capturing the monitoring target’s relative importance to the monitors via the uniquely available measure of personal wealth is an important contribution of the third essay, as it eliminates potential mechanical relations arising from conventional measures. Tiivistelmä Tämä väitöskirja laajentaa aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta tarkastelemalla, miten julkisesti noteerattujen yhtiöiden sisäpiiriläisten henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmiin. Aihetta lähestytään tutkimalla toimitusjohtajien ja heidän palkkioistaan päättävien tahojen ominaisuuksia. Yleensä henkilökohtaisten ominaisuuksien käyttäminen empiirisessä corporate governance -tutkimuksessa on haastavaa, koska aineistoa on saatavilla rajoitetusti. Väitöskirja laajentaakin tutkimussuuntausta käyttämällä uniikkia aineistoa sisäpiiriläisten ominaisuuksista. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkitaan toimitusjohtajien saamien rikostuomioiden ja heidän palkkiorakenteiden välistä yhteyttä. Tulosten mukaan tuomion saaneiden toimitusjohtajien palkka vaihtelee enemmän yrityksen taloudellisen menestymisen mukaan ja heidän peruspalkkansa on merkittävästi alhaisempi kuin muiden toimitusjohtajien. Tulokset viittaavat tuomittujen riskisempään palkkiorakenteeseen, tuoden näin lisätietoa optimaalisia palkitsemisjärjestelmiä ja yksilön riskipreferenssejä käsittelevään kirjallisuuteen. Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan hallituksen jäsenten kognitiivisten ja ei-kognitiivisten ominaisuuksien yhteyttä toimitusjohtajien palkkioihin. Hallituksen keskimääräisen älykkyysosamäärän havaitaan olevan positiivisesti yhteydessä siihen, kuinka herkästi toimitusjohtajan palkka vaihtelee yrityksen taloudellisen menestyksen mukaan. Tulosten mukaan hallituksen ei-kognitiivisten ominaisuuksien vaikutukset toimitusjohtajan palkkaan vaihtelevat yrityksen taloudellisesta menestyksestä riippuen. Tutkimus tarkastelee johdon palkitsemismekanismeja hyödyntäen runsasta aineistoa hallituksen jäsenten sosiaalisesta, emotionaalisesta ja kognitiivisesta älykkyydestä tuoden näin lisätietoa hallituksen kokoonpanosta ja suorituskyvystä. Kolmas osatutkimus antaa empiiristä näyttöä siitä, että motivoituneemmat hallituksen jäsenet palkitsevat toimitusjohtajia tehokkaammin kuin vähemmän motivoituneet jäsenet. Tulosten mukaan matalampi toimitusjohtajan palkka ja yrityksen parempi taloudellinen menestys ovat yhteydessä hallituksen korkeampaan keskimääräiseen motivaatioon. Tutkimuksen kontribuutio nousee uniikista, henkilökohtaiseen varallisuuteen pohjautuvasta motivaation mittarista, joka kuvastaa valvonnan kohteen suhteellista tärkeyttä hallituksen jäsenelle.