Turkisjalostuksen tavoitteena on kasvattaa nahan kokoa ja pentuekokoa sekä parantaa nahan laatua ja värin puhtautta. Jalostettavista ominaisuuksista 6 (gradeerausominaisuudet: eläimen koko, värin puhtaus, värin tummuus, massakkuus, peittävyys ja laatu) mitataan eläviltä eläimiltä ja 4 (nahkalajitteluominaisuudet: nahan koko, värin tummuus, värin puhtaus ja laatu) kuivatuista nahoista. Koon ja laatuominaisuuksien lisäksi jalostetaan pentuekokoa ja luonnetta. MTT:llä alkoi vuonna 2002 projekti, jonka lopputuloksena uudistettiin SAMPO:ssa käytettävät jalostusarvostelumallit. Vanhassa arvostelussa kaikille ominaisuuksille käytettiin samaa mallia, jossa ainoa kiinteä tekijä oli tila-vuosi ja ainoat satunnaistekijät jalostusarvo ja jäännöstekijä. Pentuekoossa havaintona käytettiin naaraan kaikkien pentuehavaintojen keskiarvoa, kuitenkin niin, että ensimmäistä pentuekokoa kasvatettiin 20 %. Kaikkien ominaisuuksien periytymisasteeksi oletettiin 0.20. Uudessa arvostelussa gradeerausominaisuuksien malliin lisättiin kiinteiksi tekijöiksi sukupuoli, syntymäajankohta ja emän ikä. Lisäksi pentue lisättiin uudeksi satunnaistekijäksi. Nahkalajitteluominaisuuksien malliin tehdyt muutokset vastasivat gradeerausominaisuuksilla tehtyjä muutoksia, lukuun ottamatta sukupuolta. Kaikkien laatu- ja koko-ominaisuuksien jalostusarvot lasketaan eläinmallilla. Pentuekoon malliin lisättiin uusiksi kiinteiksi tekijöiksi naaraan ikä, paritustapa ja paritusten lukumäärä. Uusiksi satunnaistekijöiksi lisättiin pentue ja naaraan pysyvät ympäristövaikutukset joten uudessa arvostelussa pentuekoon jalostusarvot lasketaan toistuvuuseläinmallilla. Luonteen malli jätettiin vähäisen aineiston vuoksi toistaiseksi ennalleen. Periytymisasteissa tapahtuneet muutokset olivat nahan kokoa, pentuekokoa sekä värin tummuutta lukuun ottamatta maltillisia. Eläinten keskinäisessä paremmuusjärjestyksessä tapahtuneet muutokset olivat suurimmat pentuekoossa.